Werkko ry:n perustaminen
Lue tästä blogikirjoituksesta Annikin, Joken ja Outin haastattelun kautta, miten, milloin ja miksi Werkko perustettiin vuonna 2018 sekä siitä, mikä kaikki edelsi Werkon perustamista. Artikkeli on julkaistu myös Werkon uutiskirjeen EXTRA-osiossa Lokakuussa osittain. Tunnistat vain tässä blogikirjoituksessa olevan tekstin siitä, että se on kenollaan kuten tämä lause.
Werkon alkua ja historiaa
Oletko miettinyt miksi, milloin ja miten Keski-Uudenmaan vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tuki Werkko ry on perustettu? Sen me haluamme tehdä teille näkyväksi erityisesti nyt, kun olemme saaneet Werkon toiminnalle pysyvämmän rahoituksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta eli tutummin STEA:lta. Mistä ja kenen toimesta kaikki on alkanut?
Werkko ry:n perustamisen taustalta löytyy useita motivaatioita, toiveita ja henkilöitä. Haastattelimme Werkon toiminnanjohtajan Laura Savolaisen kanssa Werkon perustamisessa mukana olleita Annikkia, Jokkea ja Outia, jotka ovat edelleen aktiivisesti Werkon toiminnassa ja kehittämisessä mukana. Tämä artikkeli on kirjoitettu kyseisen haastattelun pohjalta.
Miksi Werkko perustettiin?
Werkko ry perustettiin, koska perustajat tunnistivat tarpeen paikalliselle yhdistykselle, joka tukee paikallisia kokemusasiantuntijoita. Werkon tapauksessa tämä tarkoittaa keskiuusimaalaisia kokemusasiantuntijoita sekä vertaistoimijoita.
Samalla toivottiin, että perustamalla yhdistys eli Werkko ry voidaan vahvistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä kokemusasiantuntijoiden yhteistyötä Keski-Uudellamaalla.
Perustamisen aikaan vuonna 2018 oli jo olemassa APAJA-verkosto, jossa oli mukana ammattilaisia sekä KAT:teja eli kokemusasiantuntijoita. Kyseinen verkosto oli käynnistynyt noin viisi vuotta ennen Werkon perustamista ja vuonna 2018 sen toiminta oli hiipumassa. Werkon perustamisen avulla toivottiin, että verkoston toiminta ei hiipuisi ja ammattilaiset lähtisivät sen toimintaan mukaan vapaa-ajallaan. Näin pystyttäisiin yhdessä viemään kokemustietoa osaksi sosiaali- ja terveysalan palveluita.
Werkkoa edeltänyt toiminta Keski-Uudellamaalla
Keski-Uudenmaan kokemusasiantuntijatoiminnan tukeminen on ollut ja tulee olemaan pitkä prosessi, jossa on erilaisia vaiheita. Tässä osiossa Outi avaa sitä, millaiset vaiheet ovat edeltäneet Werkko ry:n perustamista.
Ennen Werkko ry:n perustamista Järvenpäässä kehitettiin ja toteutettiin paikallisten sekä valtakunnallisten hankkeiden avulla kokemusasiantuntijoiden ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa yhteiskehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, työpajoja ja koulutuksia. Yksi tärkeä verkosto, joka syntyi 2010-luvun alkupuolella oli APAJA-verkosto.
APAJA-verkoston kehkeytymisessä oleellista oli kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten uudenlaisten kumppanuuksien vahvistaminen. Se käynnistyi ensimmäisessä KAT:tien ja ammattilaisten yhteisessä koulutuksessa, joka järjestettiin vuonna 2011-2012 Sosiaalitaito Oy:n toteuttamassa Avomieli-hankkeessa. Outi oli hankkeen työntekijänä toteuttamassa tätä koulutusta, jossa kaikki osallistujat tutkivat niin omaa osaamistaan kuin kokemustaankin. Koulutus onnistui hyvin ja sen perintönä perustettiin aiemmin mainittu APAJA-verkosto. Verkosto kokoontui työpajoihin, joissa vaihdettiin kokemuksia kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistyöstä.
Jo Avomieli-hankkeen aikana oli kutsuttu koolle kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia yhteistyötä virittävään työpajaan Järvenpään Sahan koululle. Vähitellen työpajat jatkuivat ja laajenivat niin, että KOJU-hankkeen käynnistyessä niitä pidettiin 3-4 vuodessa ja osallistujia oli runsaimmillaan 80 henkilöä, joista osa matkusti työpajaan muualta Suomesta. Vähitellen APAJA-verkostossa kiteytyi ajatus yhteiskehittämisestä, joka voisi tuoda kokemusasiantuntijat ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tiiviimmin yhteen myös palveluiden arjessa.
APAJA-verkosto pyrki käynnistämään ja hyödyntämään uusia hankkeita vahvistaakseen uudenlaista yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten välillä sekä vastatakseen tarpeisiin, joita verkostossa nousi esille. Hankkeiden avulla edistettiin luottamuksen syntymistä sekä kehittymistä ammattilaisten ja KAT:tien välillä.
"Mua turhautti, että tämä taas valuu hiekkaan. Pyysin Jokkea taistelupariksi, viemään asiaa eteenpäin." - Outi
Outi ja Jokke muistelivat molemmat, kuinka aluksi Kuntoutussäätiön KOJU-hankkeessa (Kolmannen ja julkisen sektorin monialainen palveluyhteistyö kuntoutuksessa, 2010-2014) toteutettiin APAJA-verkoston aloitteesta toinen kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteinen koulutus Keski-Uudellamaalla.
Yhteiskehittämistä vietiin eteenpäin myös Kuntoutussäätiön, THL:n ja DIAK-ammattikorkeakoulun valtakunnallisessa SOSKU-hankkeessa, joka toteutti Järvenpään kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittämistä vuosina 2015-2018. Hanke mahdollisti muuan muassa sen, että pystyttiin maksamaan palkkioita kokemusasiantuntijana toimimisesta sosiaalisen kuntoutuksen sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi Keski-Uudellamaalla. Järvenpään SOSKU-hankkeessa toteutettiin ensimmäisen kerran Yhdessä kehittämisen valmennus (YKVA), josta on tullut osa Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusoten sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa. YKVA:ssa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä palveluiden käyttäjät oppivat kehittämään palveluita yhdessä niin ammatti- kuin asiakkaiden kokemustietoa hyödyntäen. Outi oli ohjaamassa ensimmäistä YKVA-valmennusta ammattilaisena toisen ammattikouluttajan sekä kahden kokemuskouluttajan kanssa.
Miten Werkko perustettiin?
"Muistan, kun Outi sanoi, että pitäis saada vertsit (vertaisohjaajat/-toimijat) kokoontumaan. Pitäis saada enemmän, mikä ois näkyvämpää" - Jokke
Järvenpäässä Sahan koululla oli alkanut kokoontua vuonna 2017 kokemusasiantuntijoiden Vain elämää -verkosto. Siellä ryhdyttiin miettimään järjestäytymistä yhdistykseksi ja lopulta päätettiin järjestää yhdistyksen perustamiskokous syksyllä vuonna 2018.
Perustamiskokous pidettiin Myllytien toimintakeskuksen ruokasalissa Järvenpäässä. Paikalla ei ollut yhtään ammattilaista, joita toimintaan oli toivottu. Se tuntui tuolloin enteelliseltä. Saadaanko toimintaan mukaan ammattilaisia omalla vapaa-ajallaan tulevaisuudessakaan?
Yhdistystä alettiin pyörittää alkuun ilman toimitiloja. Werkon hallituksen kokouksia pidettiin Järvenpäässä Osuuspankin kokoustiloissa. Kokoukset olivat avoimia myös jäsenille, mutta byrokratian ja hankekuvioiden lisääntyessä vuonna 2020, jäsenten kiinnostus osallistumiseen väheni. Yhdistyksen ylläpitävä toiminta kasautui yksittäisten henkilöiden harteille, mikä haastoi heidän jaksamistaan. Samalla pyrittiin vahvistamaan Werkkoa yhteisönä järjestämällä kokoontumisia ja virkistystapahtumia kokemusasiantuntijoille. Keväällä 2019 tehtiin Kokewa-hankkeen avustushakemus STEA:lle. Rahoitus saatiin ja kolmivuotinen hanke käynnistyi alkuvuodesta 2020. Hanketyöntekijät pystyivät tukemaan Werkon aktiiveja ja hallitusta niin, että yhdistyksen toiminta vilkastui.
Kaikki Werkon perustamisessa mukana olleet henkilöt, Werkon yhteisö ja Kokewa-hanke ovat mahdollistaneet sen, että tänä päivänä voimme toteuttaa Werkko ry:n toimintaa kahden työntekijän voimin. Sen lisäksi tälläkin hetkellä Werkolla on Kettuluuta-hanke, jonka avulla koulutetaan vapaaehtoisia vertaispalveluohjaajia Keusoten alueella. Hanke työllistää kolme henkilöä. Werkon historiassa ja sitä edeltävässä ajassa hankkeet ovat olleet tärkeässä roolissa toiminnan kehittämisen suhteen. Hankkeiden hakeminen on vaatinut byrokratiaosaamista ja aktiivisia vapaaehtoisia, jotka ovat nähneet kokemustiedon ja vertaisuuden merkityksen osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ilman teitä emme olisi tässä.
Mikä oli yhdistyksen tavoite, kun se perustettiin?
"Hämärä oli se ajatus alkuun." - Outi
Tavoitteena oli tukea kokemusasiantuntijoita paikallisesti ja jatkaa vertaisohjaajien Vain elämää -verkoston toimintaa. Halusimme luoda yhteisön näille toimijoille sekä tukea heidän toimintaansa, jaksamistaan ja kehittymistään.
Näiden lisäksi tavoiteltiin sitä, että jaamme KAT-töitä ja tuemme ihmisiä kokemusasiantuntijuudessa. Monet yhdistyksessä mukana olleet ihmiset ovat työllistyneet käytyään kokemusasiantuntijakoulutuksen. Werkko on toiminut ikään kuin ponnahduslautana heille takaisin työelämään.
Werkon toiminnassa on mukana toipujia, joilla on aina hyvin erilaista osaamista, erilaiset voimavarat ja toiveet. Vaihtuvalla kokoonpanolla ylläpidämme Werkkoa hallituksena sekä vapaaehtoisina kokemus- ja vertaistoimijoina.
"Fantasia oli, että kaikki haluavat kokemusasiantuntijoiksi ja vertaisohjaajiksi, mutta se ei toteutunut." - Outi
Miten näette Werkon tänä päivänä?
"Avoimet ovet on kiva juttu, voi tulla katsomaan ketä täällä on." - Annikki
Werkon toimintaan tulee mukaan koko ajan uusia ihmisiä ja toiminta on ammattimaisempaa. Meillä on aktiivinen ja hyvä yhteys Keusoteen, mikä edistää verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Werkon toiminta on alkanut selkeytymään, olemme oppineet rajaamaan toimintaamme sekä toteuttamaan asioita suunnitelmallisemmin.
Alusta asti Werkon toiminnassa on jatkunut jo Vain elämää-verkostossa toteutunut vertaismentorointi. Se koetaan tärkeäksi paikaksi jakaa kokemus- ja vertaistoimijoiden kesken työhön liittyviä kokemuksia sekä osaamista.
"Nyt meillä on nämä seinät." - Jokke
Kaiken ammattimaisuuden ja hankkeiden tärkeyden lisäksi meidän on muistettava pitää yllä toimintaa, johon on helppo tulla mukaan ilman suoritttamispaineita. Meillä on Werkkolan (toimitilamme Järvenpäässä) Avoimet ovet ja olohuoneet Hyvinkäällä sekä Järvenpäässä. Niissä viihtyy monenlaisia ihmisiä ja porukkaa tulee koko ajan hiljalleen lisää. Pystymme tarjoamaan kohtaamispaikoissa pientä syötävää, joka voi joillekin erittäin merkityksellinen asia. Tämän mahdollistaa Yhdessä katettu -verkosto, johon kuulumme.
Werkon alkuaikoina on luotu suhteita Järvenpään, Hyvinkään, Nurmijärven ja Mäntsälän kuntiin, jotta saimme järjestettyä tilat olohuonetoiminnoille. Tässäkin verkostoituminen ja yhteiskehittäminen ovat olleet tärkeässä asemassa.
"Viestintä on purrut. Ihmiset löytävät paikalle." - Jokke
Avoimissa ovissa on aina ihmisiä, jotka ovat erityisen aktiivisesti mukana Werkon toiminnassa. Heiltä kuulee, Werkon työntekijöiden lisäksi, mikä Werkko on ja mitä Werkossa voi tehdä. Koemme tärkeäksi, että ihmiset löytäisivät voimavarojensa mukaan olohuoneilta vapaaehtoisiksi, vapaaehtoisina koulutuksiin ja siitä toimintamme hahmotuttua mukaan hallitukseen sekä vielä mahdollisesti työelämään kokemus- tai vertaistoimijoina.
Kaikessa toiminnassa on kuitenkin hyvä muistaa, että me kaikki olemme ihmisiä. Ei siis ole tarkoituksenmukaista ottaa liikaa asioita hoitaakseen ettei kuormitu. On huolehdittava siitä, ettei yli-innostuta, vaikka teemme tärkeitä asioita yhdessä. Kaikkea olisi mahtavaa kehittää ja kaikkia pystyä auttamaan yhtä aikaa. Se ei kuitenkaan ole kapeilla hartioilla mahdollista. Hartiamme vahvistuvat aina, kun uusia ihmisiä tulee joukkoomme mukaan toimimaan!
Millaisena näette Werkon tulevaisuuden?
"Miten yhteisöllisyyttä tuetaan, jotta ihmiset voivat kokea itsensä werkkolalaisiksi?" - Outi
Werkon tilanne ja toiminta näyttää tässä kohtaa hyvältä. On hienoa, että oppilaitosyhteistöitä Hyrian ja Keudan kanssa on jatkettu sekä niitä vahvistetaan. Niiden kautta tieto kokemusasiantuntijuudesta ja sen tuesta Keski-Uudellamaalla välittyy niin lähihoitajaopiskelijoille kuin koulutetuille kokemusasiantuntijoille.
"Mä ajattelen, että se STOPin esimerkki on tosi hyvä. Siellä on hyvät ammattilaiset tekemässä, mutta se ei perustu pelkästään siihen vaan ne toiminnassa olevat ihmiset ovat osa sitä perustoimintaa, henkilökohtaiset suhteet siellä sisällä ovat merkityksellisiä." - Outi
Tärkeää on jatkaa hyvällä tiellä, jolla olemme, mutta osata myös tunnistaa kehittämisen paikat kuten se, että selkeytetään ulospäin ihmisille "Mikä tän homman anti on?". Meillä on työpajoja ja tukea kokemus- sekä vertaistoimijoille ja laajat verkostot moneen suuntaan Keski-Uudellamaalla. Aktiivisesti mukana olemalla voi saada elämäänsä tärkeän yhteisön, jossa saa olla oma itsensä. Mukana oleminen voi tuoda merkitystä omaan elämään ja auttaa toipumisessa. Sitten, kun on riittävän toipunut niin voi omaa kokemusta jakamalla auttaa toisia niin vertais- kuin kokemustyössä.
"En olisi uskonut, kun istuttiin Sahan koululla Vain elämäässä" - Jokke
että joskus ollaan tässä.
Tekstissä käytetyt lyhenteet:
- Keusote = Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
- KAT = Kokemusasiantuntija
- Vertsi = Vertaisohjaaja / vertaistoimija
- YKVA = Yhdessä kehittämisen valmennus
- Werkko ry = Keski-Uudenmaan vertais- ja kokemusasiantuntija-toiminnan tuki
- STOP = STOP Huumeille ry
- STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus sosiaali- ja terveysministeriössä